Kaikki, mitä olet halunnut tietää ilmastonmuutoksesta

Mikä on ilmastonmuutos? Mitä sen hillitsemiseksi voi tehdä? Ja miten tämä kaikki liittyy Iso juttu -kampanjan vetäjään S-ryhmään?
Alla vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Mistä on kyse?

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä.

Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä ikään kuin kasvihuoneen lasiseinät: ne päästävät auringosta tulevan valon läpi maapallolle, mutta eivät kaikkea maapallosta heijastuvaa lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. Tällöin lämpö jää seinien sisälle. Tätä sanotaan kasvihuoneilmiöksi.

Tämä sinänsä luonnollinen ilmiö on voimistunut ihmisen toiminnan seurauksena. Kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa, yhä suurempi osa auringon säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Kasvihuoneilmiö siis aiheuttaa ilmastonmuutosta.

Ilmastopäästöt ovat ihmisen aiheuttamia, ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Niistä hiilidioksidi on merkittävin. Hiilidioksidipäästöjä syntyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen polttamisessa energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Fossiiliset polttoaineet taas ovat syntyneet aikojen saatossa kuolleista kasveista ja eläimistä, jotka ovat jääneet vuosimiljoonien aikana maakerrosten puristuksiin. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa aineisiin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään.

Ilmastoa lämmittävät myös luonnossa esiintyvät vesihöyry, metaani, otsoni ja dityppioksidi. Lisäksi monet ihmisen valmistamat synteettiset kemikaalit ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Merkittävimpiä ovat vanhoissa kylmälaitteissa käytetyt ja nykyisin kielletyt kloorifluoratut hiilivedyt eli freonit ja esimerkiksi fluoriyhdisteet eli niin kutsutut F-kaasut, joita käytetään esimerkiksi jääkaapeissa ja pakastimissa sekä bromiyhdisteet, joita käytetään esimerkiksi palosammuttimissa.

Ei kovinkaan hyvää. Ilmasto lämpenee tällä hetkellä IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin pahimman skenaarion mukaan. Päästöjemme lämmittämä ilmasto tekee sääolosuhteista arvaamattomia. Napajäätiköt sulavat parhaillaan ja merenpinta nousee. Korallit ja monet muut eläinlajit ovat alkaneet kuolla. Alavat rannikkoseudut uhkaavat jäädä veden alle.

Ilmastonmuutoksen seurauksena myös epävarmuus maapallolla lisääntyy. Tulvat, myrskyt ja kuivuus hankaloittavat ruoantuotantoa: ruoasta voi tulla pulaa. Rannikkoseutujen ja kuumuuden kuivattamat alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi ja lisäävät pakolaisten määrää. Tulevaisuudessa voi syntyä jopa kansainvaelluksia, kun miljoonat ilmastopakolaiset joutuvat jättämään asuinseutunsa.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa esimerkiksi Suomessa niin, että talvet lämpenevät keskimäärin enemmän kuin kesät.

Esimerkiksi Helsingissä vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin, vaikka kesä ei ollut helteinen. Ennätyslämpö selittyykin sillä, että syksy ja talvi olivat erityisen lämpimiä ja lauhoja.

Tämä onkin ilmastonmuutoksen yksi tulevaisuudenkuva: meillä on entistä useammin lauhoja, vähälumisia ja pimeitä talvia varsinkin maan etelä- ja keskiosassa. Kesätkin lämpenevät, mutta se alkaa näkyä hitaammin. Kehitys on vastaavaa myös muualla Pohjois-Euroopassa.

Kyllä. Tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että ihmisen aiheuttamat päästöt ovat lisänneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta huomattavasti luonnollista kehitystä nopeammin. Ennen ilmasto muuttui satojen tai tuhansien vuosien kuluessa, mutta nykyinen keskilämpötilojen nousu on tapahtunut vuosikymmenissä teollistumisen ja fossiilisten polttoaineiden käytön kasvun seurauksena.

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Ilmastonmuutos on monimutkainen, etäinen ja hankalasti hahmotettava asia, johon vaikuttaminen voi tuntua mahdottomalta. Tämä voi aiheuttaa voimattomuutta, ahdistusta ja jopa pelkoa. Osa on valinnutkin kieltää ilmastonmuutoksen tai ihmisen roolin sen aiheuttajana. Osa taas saattaa uskoa vaihtoehtoisia teorioita aiheesta.

Ilmastonmuutosta epäilevien osuus on kuitenkin pieni. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan oin 7 prosenttia suomalaisista on ainakin osittain eri mieltä siitä, että ilmastonmuutos johtuisi pääosin ihmisen toiminnasta.

Ilmastonmuutoksen etenemisen voi pysäyttää, mutta työllä on kiire. Jotta lämpeneminen pysyisi maksimissaan kriittisessä kahden asteen rajassa, täytyy toimia nopeasti. Jos emme tee mitään, voi ilmasto lämmetä lähes 6 astetta tällä vuosisadalla.

Käytännössä koko maapallon pitäisi pystyä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin hillittyä siedettävälle tasolle. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että tuotamme ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin pystymme sitomaan niitä ilmakehästä esimerkiksi meriin ja metsiin. Samalla kun päästöjä vähennetään, maapallon hiilinieluja kuten metsiä pitäisi pystyä kasvattamaan. Suomessa hallitus on suosittanut, että jokaisen suomalaisen tulisi puolittaa hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen – myös S-ryhmään ja sen 2,3 miljoonan asiakasomistajan elämään. Siksi haluamme tehdä voitavamme omien ilmastovaikutustemme vähentämiseksi ja tehdä ilmaston kannalta fiksujen valintojen tekemisen asiakkaillemme helpoksi.

Mitä voi tapahtua?

Suomessa vuodenaikojen rajat hämärtyvät. Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät, ja sadesäät ja pilvisyys lisääntyvät.

Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän lähes kaksi kertaa keskimääräistä nopeammin, koska lämpeneminen on nopeampaa lähellä pohjois- ja etelänapoja. Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän noin 3 – 6 astetta kuluvan vuosisadan aikana. Lisäksi Ilmatieteenlaitos ennustaa, että Helsingissä merenpinta voisi nousta jopa 30 senttiä vuosisadan loppuun mennessä.

Monessa muussa maailmankolkassa elinolosuhteet muuttuvat asuinkelvottomiksi. Tulvat ja kuivuus saattavat aiheuttaa jopa kansainvaelluksia, kun miljoonat ilmastopakolaiset joutuvat jättämään asuinseutunsa.

Sään ääri-ilmiöt, kuten pitenevät kuivuus- ja hellejaksot, tulvat ja rankkasateet sekä syksyllä ja talvella kasvavat sademäärät uhkaavat kasvin- ja kotieläintuotantoa myös Suomessa.

Leudot ja lumettomat talvet lisäävät ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riskiä. Syyssateet voivat vaikeuttaa sadonkorjuuta ja huonontaa sadon laatua. Kasvinjalostajilla onkin kiire kehittää muuttuviin olosuhteisiin parhaiten soveltuvia lajikkeita – kehittäminen voi kestää jopa kymmenen vuotta. Keskilämpötilan nousun myötä metsien kasvu kiihtyy ja sadot paranevat, mutta samalla metsäpalojen sekä metsiä ja maataloutta uhkaavien tuholaisten määrä lisääntyy.

Muualla maapallolla lisääntyvä kuivuus vaikuttaa myös Suomeen. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa kuivuus lisää keinokastelun tarvetta ja vaarantaa paikalliset vesivarat. Vesikriisejä onkin odotettavissa lähes kaikilla maailman viljelyalueilla, erityisesti Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Jos kuivuudesta kärsivien alueiden asukkaat näkevät nälkää, muuttoliike lisääntyy. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ruoan hintaan: saatavuuden kärsiessä esimerkiksi tuontihedelmien ja vihannesten hinnat Suomessa voivat nousta. Jo nyt kahvin- teen- ja kaakaonviljelyn tulevaisuus näyttää entistä epävarmemmalta.

Mitä voimme tehdä?

Voit tehdä arjessa käytännössä joka päivä ilmaston kannalta parempia ja samalla taloudellisia valintoja – säästää energiaa, minimoida ruokahävikkiä, kulkea kimppakyydeillä tai julkisilla oman auton sijaan, ja syödä enemmän kasviksia tai kalaa lihan sijaan. Voit suosia lähimatkailua kaukomatkojen sijaan, vaihtaa kodin sähkön uusiutuvaan energiamuotoon tai hankkia sähköauton.

Voit myös peräänkuuluttaa yrityksiltä vähähiilisiä tuotteita ja palveluita sekä jakaa tietoa omassa tuttavapiirissäsi ilmastoystävällisistä valinnoista. Asiasta keskustelu on itse asiassa yksi vaikuttavimmista asioista, joita voit tehdä, koska se avaa mahdollisuuksia myös vaikuttavampaan toimintaan. Näin voi vaikuttaa myös päättäjiin.

Voit myös kompensoida lentopäästöjäsi esimerkiksi lahjoittamalla rahaa päästöjä vähentäviin projekteihin, sijoittaa uusiutuvan energian hankkeisiin tai hankkia palan ikimetsää. Mahdollisuuksia on paljon – ja jokainen teko lasketaan. Tärkeintä on toimia nopeasti ja yhdessä.

Tärkeintä on ensin vähentää päästöjä ja vasta sen jälkeen kompensoida jäljelle jäävät päästöt.

Kompensoinnin ei siis pitäisi olla ensisijainen teko. Ihmisten aiheuttamia päästöjä kompensoidaan muun muassa erilaisilla ilmastoprojekteilla kuten investoimalla uusiutuvaan energiaan siellä, missä kaupallisia investointeja ei ole tarjolla, tai lisäämällä niin sanottuja hiilinieluja eli esimerkiksi metsiä, jotka sitovat hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi WWF, Reilun kaupan yhdistys ja Maailmanpankki suosittelevat Gold Standard -sertifioituja ilmastoprojekteja, joiden positiivisille ilmastovaikutuksille on laskettu kuluttajan tai organisaation maksettavaksi hinta jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden.

Kuluttajan suurimmat vaikutusmahdollisuudet ilmaston kannalta liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan.

Asumisen energiavalinnoissa voi suosia uusiutuvaa energiaa ja tehostaa energiankäyttöä. Liikkumisen päästöjä voi vähentää suosimalla julkisia kulkuvälineitä, pyöräilyä tai kävelyä tai liikkumalla biopolttoaineella tai sähköllä kulkevalla autolla ja suosimalla kimppakyytejä. Tärkeää ja vaikuttavaa on myös se, että hankkii ruokaa vain sen verran kuin syö ja panostaa arjessa terveelliseen kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Kokonaisuuden kannalta pienempi vaikutus on esimerkiksi kestokassin käytöllä, jätteiden lajittelulla tai kirppariostoksilla. Nämä valinnat ovat kuitenkin tärkeitä, sillä niillä edistetään vähäpäästöisyyden lisäksi kiertotaloutta, jossa arvokkaat materiaalit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään ja säästetään näin luonnonvaroja. Kierrättämällä ehkäistään myös ympäristön roskaantumista.

Jos haluat testata, mistä sinun suurimmat ilmastovaikutuksesi syntyvät, tee Sitran Elämäntapatesti tai poraudu syvemmälle Ilmastodieetti-laskurilla.

Pääsääntönä uusiutuvat energianlähteet ovat suositeltavia fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen verrattuna.  Aurinko- ja tuulienergia ovat tällä hetkellä puhtaimpia ja kokonaisympäristövaikutuksiltaan kannatettavia energiamuotoja.

Biomassan eli puun poltto nähdään päästöttömänä, kun ajatellaan, että hakattu puu kasvaa takaisin sitoen hiiltä takaisin itseensä. Puun polton yhteydessä ilmaan vapautuu kuitenkin hiiltä. Vesivoiman suhteen taas on hyvä huomioida uusien voimaloiden rakentamisen ympäristövaikutukset ja esimerkiksi vaelluskalojen lisääntymismahdollisuudet.

Muovin kohdalla suurin ongelma on roskaaminen. Asumisen, liikkumisen ja ruoan rinnalla se on ilmasto-ongelmana vaikutuksiltaan pienempi.

Muovi valmistetaan fossiilisesta öljystä, josta muovin valmistukseen käytetään noin viisi prosenttia. Lähes aina muovin käyttäminen säästää öljyä monin verroin verrattuna siihen, mitä sitä kuluu muovin valmistukseen, sillä muovi parantaa esimerkiksi ruoan säilyvyyttä ja vähentää kuljetusten päästöjä. Jos muovin vähentäminen lisää ruokahävikkiä, negatiivinen ilmastovaikutus on kymmenkertainen.

Tämä on hyvä kysymys.

Ihmiset ovat edelleen hyvin riippuvaisia esimerkiksi fossiilisista polttoaineista. Siksi ei liene realistista, että fossiiliset polttoaineet tai ilmastoa kuormittava ruoantuotanto kiellettäisiin lähitulevaisuudessa. Kielto saattaisi monet ihmiset ympäri maailman jopa hengenvaaraan, kun otetaan huomioon, miten erilaisissa olosuhteissa ihmiset ympäri maapallon elävät.

Samaan aikaan voimme tehdä myös nopeita ratkaisuja. Voimme tiedostaa arjen kulutusvalintojamme ja tehdä niitä fiksummin. Lisäksi voimme panostaa puhtaiden ratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseen, jotta niistä saadaan houkuttelevia ja laajalle leviäviä vaihtoehtoja jokaiselle meistä.

S-ryhmä on asettanut omalle toiminnalleen 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Tavoitteen asettamisessa on hyödynnetty Science Based Targets -aloitteen menetelmiä, joiden avulla varmistetaan, että tavoite on riittävä Pariisin ilmastosopimuksen näkökulmasta.

Lisäksi S-ryhmä työskentelee hankintaketjunsa kanssa vähentääkseen arvoketjun päästöjä miljoona tonnia vuoteen 2030.

Asiakkailleen S-ryhmä haluaa tuottaa entistä enemmän tietoa tuotteiden ilmastovaikutuksista ja helpottaa arjen fiksuja valintoja tarjoamalla vähähiilisiä tuotteita ja palveluita.

S-ryhmän tarkoituksena on tuottaa palveluja asiakasomistajilleen, ja ilmastokriisin keskelläkin ihmisillä on tarve syödä, liikkua ja pukeutua. Oleellista onkin miettiä, miten kaikki tämä voidaan tehdä tulevaisuudessa kestävämmin ja päästöttömämmin – vaikuttavathan kuluttajat valinnoillaan lähes 70 prosenttiin Suomen kulutusperäisistä päästöistä.

Me S-ryhmässä pyrimme edistämään sekä ilmaston että terveyden kannalta hyvien vaihtoehtojen kuten satokausituotteiden, kasvisten ja kotimaisen kalan kulutusta. Esimerkiksi autoilijoille tarjoamme kattavan sähköautojen latausverkoston ja Eko E85-bioetanolipolttoaineen.

Ilmasto.org, ilmasto-opas.fi, Nikkanen ja työryhmä: Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken, 2017; Renee Lertzmann: Environmental Melancholia: Psychoanalytic Dimensions of Engagement, 2015; Yle, Sitra, Suomen ympäristökeskus.